Nyt kun tohon painoasiaan pääsee ja sitä kautta tietenkin liikuntaan, oon tajunnu kuinka älyttömän vaikeeta on saada se persus ylös penkistä talvella. Sehän on aivan mahdotonta! Ei todellakaan kiinnosta lähteä hölkkäämään persus ruvella, naama sinisenä, hampaat kalisten -15 asteen pakkaseen. Jätetään se väliin ihan suosiolla! Mut mitäs muuta sitten... kuntosalit... joo, opiskelijabudjetilla tietenkin! Eli jätetään myös se väliin.
No mut sit kaikki kisakireet urheiluhullut kertoo tietenki, kuinka kotona voi tehä vaikka ja mitä! Samallahan voi kattoo ties mitä Jutta ja superdieetit, tanssi peppu pieneksi - liibalaabalaihdut100kiloajauhamallapaskaa- ohjelmia. Oonks mä sairas vai miks mua ei vaan inspaa?
Lumet kyllä sais pikkuhiljaa ottaa jalkoja alleen, että pääsis ihan ulos liikkumaan ilman, että tulee kipeeks. Vaikka vihaan sellast raastavaa koiramaista lunkutusjuoksemista, ois silti kiva päästä pitkästä aikaa lenkille iPodin kanssa. Just päässy haaveilemasta, kuinka kesäl ois jees lähtee aamu seittemält juoksee 8km päähän rannalle, käydä uimas ja juosta takas. Paras mahdollinen tilanne ois vielä se, että sinne pystyis juoksee pelkissä sortseissa ja urheilutopissa. Se onnistuu vasta sitten, kun kroppa on sen muotonen, mut siihen tilanteeseen päästään vielä tulevan kesän aikana. Miks pitäs muka olla rantakunnossa kesällä ja olla tuol ulkon hytisemäs talvipakkasil, kun voi kesällä treenata, käydä uimassa ja ottaa aurinkoa. Tehä kaiken yhellä iskulla!
Mut joo eiköhän se riitä talviangstailusta...
Joten jos vaikka kertois muista aiheista, eli vaikka olin ajatellut kirjoittaa tätä blogia nimettömänä, saatan silti alkaa kirjoittaa ihan omalla nimellä, kuvien kera. Pitää nyt vielä harkita asiaa. Kannattaa myös pitää mielessä, että blogi ei ole pelkkä laihdutusblogi, eli tarkoituksena on muutenkin pyrkiä täydellisempään minään, joten asiaa tulee olemaan myös muulta kantilta.
Mutta ehkä mulla ei ole tän enempää asiaa, joten heipsan ja hyvät yöt ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti